ENFJ - Antelias

Fe - Ulospäinsuuntautunut tunteellisuus

ENFJ:n vahvin funktio on ulospäinsuuntautunut tunteellisuus. Tämä funktio tekee ENFJ:stä ennen kaikkea tunteellisen ja ihmisläheisen tyypin. Heidän ihmisläheisyytensä on niin voimakasta, että he usein elävät elämäänsä toisten kautta ja unohtavat itsensä. ENFJ:t ovat tunnejohtajia, joiden suurin ilo on johdattaa ihmisiä kohti kehitystä ja menestystä. He tekevät tämän erinomaisilla sosiaalisilla taidoillaan ja ehtymättömällä karismallaan. Heidän sosiaaliset taidot näkyvät ennen kaikkea muiden ihmisten motiivien ja tunteiden ymmärtämisenä. Tästä syystä ENFJ voi olla jopa manipulatiivinen, sillä hän osaa usein vetää siitä oikeasta vivusta, joka saa toisen tekemään juuri niin kuin ENFJ haluaa. Pääasiassa tästä kyvystä on vain hyötyä toisille ihmisille, sillä ENFJ:llä on lähes aina toisten paras mielessään. Usein he päätyvätkin johtavaan asemaan. He eivät kuitenkaan ole ENTJ:mäisiä jyrääjäjohtajia, vaan pehmeämpiä ja suostuttelevempia. Huonoille teille joutunut ENFJ voi olla vaarallinen tapaus ja hänestä voi tulla jopa hullu kulttijohtaja, jota ihmiset seuraavat kuin sokeat lampaat.

Ni - Sisäänpäinsuuntautunut intuitio
Toinen funktio on sisäänpäinsuuntautunut intuitio, jonka tehtävänä on tukea ensimmäistä funktiota. Vahva intuitio tekee ENFJ:stä tulevaisuusorientoituneen ihmisen. Ensimmäisen funktion vuoksi heidän tulevaisuuden suunnitelmansa ovat usein keskittyneet ihmisten kehittämiseen. Intuitio auttaa ENFJ:tä huomaamaan toisten ihmisten käyttäytymisen, puhetavan, eleet ja tuntemukset. ENFJ muuttaa omaa käyttäytymistään sen mukaan kenen tai keiden kanssa hän kulloinkin keskustelee ja häntä voikin pitää eräänlaisena ihmiskameleonttina. Usein ENFJ ei itse edes tajua tekevänsä sitä. Tässä on oma vaaransa, sillä ENFJ voi kadottaa oman itsensä, jos tekee sitä liikaa. Tämän funktion vuoksi ENFJ:t pitävät myös kaikenlaisista uusista haasteista ja heillä on yleensä monipuoliset teoreettiset taidot ja tiedot. ENFJ:t ovat myös erittäin omaperäisiä ajattelijoita ja luovia tyyppejä. He ovat yleensä myös erittäin avomielisiä ihmisiä, jotka eivät karsasta minkäänlaista erilaisuutta, oli kyse sitten ihmisistä tai ideoista. Ainenkaan niin kauan, kun ne eivät ole ristiriidassa heidän arvomaailmansa kanssa.

Se - Ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus
Kolmas ja toiseksi heikoin funktio on ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus. Vaikka tämä funktio onkin ENFJ:llä heikko, niin silti he pitävät asioiden ja varsinkin ihmisten organisoimisesta. Tämä johtuu heidän tarpeestaan luoda vakautta ja harmoniaa, missä he ikinä ovatkaan. Kaikenlainen kaaos ja epävakaus hankaa heitä vastakarvaan erittäin voimakkaasti. Tosiasiallisuus lisää ENFJ:n aktiivisuutta ja se yhdistettynä ulospäinsuuntautuneeseen tunteellisuuteen saa heistä erittäin auttavaisia ihmisiä, jotka heittäytyvät vaikka tuleen toisten ihmisten hyväksi. ENFJ:llä onkin työmoraali vailla vertaa ja he ovat erittäin uskollisia ihmisiä sekä työpaikoilla, että ihmissuhteissa. Heidän on oltava varovaisia auttamisvimmassaan, sillä he voivat helposti palaa loppuun stressin liekeissä haaliessaan liian paljon työtä itselleen ja auttaessaan liian monia ihmisiä kerralla. Tähän liittyy toinenkin vaara, sillä ENFJ voi olla toisten ihmisten mielestä liian päällekäyvä ja kontroloiva auttamisvimmassaan. ENFJ:n on opittava antamaan tilaa muille ihmisille.

Ti - Sisäänpäinsuuntautunut ajattelu
Heikoimpana funktiona löytyy sisäänpäinsuuntautunut ajattelu. Tämä näkyy ennen kaikkea siinä, että ENFJ:t eivät ole kovin hyviä ottamaan vastaan kritiikkiä. Varsinkaan, jos kritiikki kohdistuu heidän idealistisiin periaatteisiinsa. He loukkaantuvat tästä erittäin herkästi. ENFJ:t saattavat myös vajota murheen alimpaan laaksoon, jos he joutuvat olemaan yksinään tai jos he kokevat, että he eivät tule saavuttamaan idealistisia päämääriään. Masennus onkin erittäin yleistä ENFJ:iiden keskuudessa, mikä saattaa tulla yllätyksenä heidät tunteville, sillä he vaikuttavat ulospäin aina niin iloisilta ja sosiaalisilta, että olisi vaikea uskoa heidän voivan masentua helposti. Kuten aiemmin mainittu, niin ENFJ:t ovat hyvin idealistisia ihmisiä. Heillä saadaa olla liian ruusuinen kuva todellisuudesta. Joskus "julman" todellisuuden päästessä läpi heidän kuvitelmistaan, se saattaa satuttaa heitä syvästi. ENFJ:n olisi hyvä oppia ottamaan etäisyyttä asioihin ja varsinkin omiin tuntemuksiinsa.


VINKKI
Oma onnellisuutesi ei saisi olla kiinni muista ihmisistä.

Fiktionaalisia ENFJ:itä: Robert Langdon (Da Vinci-koodi), Padme (Star Wars), Mufasa (Leijonakuningas), Carlise Cullen (Twilight) ja Maija Poppanen

ENFJ – Historian Virrassa - Johann Wolfgang von Goethe

“If you treat an individual as he is, he will remain how he is. But if you treat him as if he were what he ought to be and could be, he will become what he ought to be and could be.” 

ENFJ on historian virrassa ”valloittaja” jokseenkin samalla tavalla kuin ENTJ:kin. Kuitenkin siinä missä ENTJ valloittaa voimalla ja taktiikalla, ENFJ valloittaa ihmistuntemuksella ja tunteisiin vetoamalla. Tätä ENFJ tekee käytännössä toimimalla keulakuvana erilaisille aatteille, kirjailijoina, poliitikkoina ja jopa tiedemiehinä.  

“It would not be impossible to prove with sufficient repetition and a psychological understanding of the people concerned that a square is in fact a circle. They are mere words, and words can be molded until they clothe ideas and disguise.” 

ENFJ:t ovat varsin monialainen tyyppi ja heitä saattaa löytyä periaatteessa mistä tahansa, mutta tästä huolimatta he useimmiten ovat varsin vaikutusvaltaisia siinä roolissa, missä he kulloinkin vaikuttavat. Eräs synkimpiä esimerkkejä ”pahasta ENFJ:stä” historiassa lienee Natsi-Saksan propagandaministeri Joseph Goebbels. Hän oli todellakin varsin vaikuttava henkilö roolissaan ja olisi tuskin vähättelyä sanoa hänen olleen nero ihmistuntijana.

"You have forgotten who you are and so have forgotten me. Look inside yourself, Simba. You are more than what you have become. You must take your place in the Circle of Life."

Useimmiten ENFJ:t kuitenkin käyttävät kykyjään ”hyvään” ja heidät nähdään lämpiminä ja karismaattisina ihmisten tuntijoina, jotka haluavat parasta kaikille. Fiktiossa eräs ikonisimmista esimerkeistä lienee Leijonakuninkaan Mufasa, joka on tunneviisaan ja hyvän ENFJ:n arkkityyppi.

Johann Wolfgang von Goethe (1749 – 1832)

Goethe on äärimmäisen hyvä esimerkki ENFJ:stä. Hän oli kirjailija, poliitikko, tiedemies ja ihmistuntija. Goethesta tuli kirjailijana ja kulttuurin tuottajana varsin ikoninen henkilö jo omana aikanaan ja hän onnistui henkilökohtaisesti muuttamaan Weimarin kaupungin kulttuurikeskukseksi. Goethe myös toimi kaupungissa hallintovirkamiehenä ja oli vastuussa mm. kaivoksista ja teistä.

Aiemmin mainitsemani Natsi-Saksan propagandaministeri Goebbelsin eräs lempikirjailijan olleen Goethe. Goethe onnistuikin levittämään ajatuksiaan varsin tehokkaasti varsinkin nuorisolle teoksellaan ”Nuoren Wetherin kärsimykset”, jossa kuvattiin nuoresta miehestä, joka päätyi lopulta itsemurhaan sydänsurujensa takia. Kyseisen teoksen vaikutuksesta syntyi Euroopassa suoranainen nuorten miesten itsemurhien aalto. Jälkikäteen Goethe katui koko teoksen kirjoittamista ja sanoi sen olevan kuin aave, joka vainoaa häntä aina. Osittain toki myös sen takia, että kyseinen teos kertoi Goethen oman nuoruuden romanssista. Voin kuitenkin kuvitella propagandaministeri Goebbelsin silmien kiiluneen tämän huomatessaan, kuinka Goethen tunnevoimainen klassikko levisi yli Euroopan ja kuinka siitä voi ottaa mallia propagandatarkoituksissa.

“I am not omniscient, but I know a lot.” 

Toinen Goethen ikoninen teos oli nimeltään Faust. Teoksessa oppinut nimeltä Faust on itsemurhan partaalla huomattuaan, että kaikki hänen tietonsa tieteistä, kulttuurista ja uskonnosta on turhuutta ja ääretön tietämys magian kautta saavuttamattomissa. Hän kokee jo nähneensä kaiken ja jäljellä olevan vain tylsistyminen, masentuminen ja kuolema. Paikalle ilmestyy kuitenkin demoni Mefistofeles, jolle Faust lupaa sielunsa, jos tämä saa hänet niin onnelliseksi, että haluaisi onnea tuottavan hetken jatkuvan ikuisesti. Tätä klassikkoa ”pakotetaan” saksalaiset koululaiset käsittääkseni edelleen lukemaan ja sitä pidetään yleisestikin eräänä kirjallisuuden suurimpia klassikkoja.

Goethe itse pitää Faustia eräänlaisena tiivistyksenä hänen omasta elämästään. Goethe harrastikin elämänsä aikana kaikkea mahdollista. Hän matkusti, kirjoitti, pyöritti hallintoa, teatteria, suunnitteli puistoja ja harjoitti kasvitieteitä. Onkin varsin traagista, jos Goethe tosiaankin tunsi tuon kaiken olleen ”turhuutta”. Tosin ymmärrän ja uskon kaikkien ihmisten ymmärtävän tuon tyhjyyden tunteen jossain määrin.

Näissä klassikkoteoksissaan Goethe osoittaa vahvan Fe-funktionsa, mikä ilmenee vahvana psykologisena näkemyksenä. Goethe näki ihmisten sisimpään ja ymmärsi omaansa ja muiden tuskaa. Toisin kuin useimmat kirjailijat Goethe ei lukkiutunut neljän seinän sisälle matustelemaan käsikirjoituksiaan, vaan oli jatkuvasti ihmisten ympäröimänä. Hän toimi teatterissa näyttelijänä ja ohjaajana.

Kaiken kaikkiaan sanoisin Goethen olleen eräänlainen psykologi, joka käsitteli kirjoitustensa kautta ihmisten psykologisia aspekteja. Suosittelen varsinkin ENFJ-tyyppisiä opiskelemaan Goethen elämää ja tämän teoksia tarkemmin. Uskon, että te saatte Goethesta kaikkein eniten oppia irti.