ENTJ - Johtaja

Te - Ulospäinsuuntautunut ajattelu

ENTJ:n ensimmäinen funktio on ulospäinsuuntautunut ajattelu, mikä saa hänet erittäin suorapuheiseksi ja itsevarmaksi tyypiksi. Hän organisoi mielellään ulkopuolista maailmaa ja ihmisiä. Kyseinen funktio tekee ENTJ:stä erittäin rationaalisen ja loogisen ihmisen, joka ei hirveästi tunteista perusta. ENTJ:t ovat erinomaisia vakuuttamaan toiset asiansa taakse puhtaalla tahdonvoimalla ja logiikalla. He päätyvätkin usein johtotehtäviin, jossa he inspiroivat ihmisiä karismallaan ja energisyydellään. Heidän mukaansa mikään tavoite ei ole niin vaikea, että sitä ei kovalla työllä voitaisi saavuttaa. He eivät voi sietää minkäänlaista epätehokkuutta ja saattavatkin ilmaista mielipiteensä voimakkaasti. ENTJ:n on oltava varovainen sillä monien herkempien ihmisten mielestä he saattavat olla liian päällekäyviä ja dominoivia, mikä saattaa saada ihmiset karsastamaan ja jopa pelkäämään heitä.

Ni - Sisäänpäinkääntynyt intuitio
Toisena funktiona löytyy sisäänpäinkääntynyt intuitio. Tämä tekee ENTJ:stä joustavan ajattelijan ja ihmisen, jolla on katse tiukasti tulevaisuudessa. Intuitio saa heidät arvostamaan kaikenlaista tietoa ja heidän ajattelunsa on pitkäjänteisen avarakatseista, minkä vuoksi he ovat erinomaisia strategeja. Vaikka ENTJ:t ovatkin suhteellisen jääräpäisiä, niin intuition vuoksi he eivät ole niin jääräpäisiä kuin esimerkiksi ESTJ:t. He arvostavat ja kunnioittavat ihmisiä, joilla riittää kanttia nousta vastustamaan heitä, sillä tämä saattaa osoittaa ENTJ:lle hänen omat virheensä ja avaamaan uusia näköaloja. He elävät mahdollisuuksien maailmassa ja ovat usein hyviä näkemään eri ihmisten lahjakkuuden ja käyttämään tätä tietoa hyödykseen suunnitellessaan projektiensa toteuttamista. ENTJ:t tarvitsevatkin ympärilleen luotettavia ihmisiä menestyäkseen ja yleensä hän tiedostaa sen myös itse.

Se - Ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus

Kolmas ja toiseksi heikoin funktio ENTJ:llä on ulospäinkääntynyt tosiasiallisuus. Tämän funktion heikkous saattaa tehdä ENTJ:stä jopa hivenen suuruudenhullun. Heidän suunnitelmansa saattavat olla niin irti todellisuudesta, että niiden toteutuminen ei välttämättä ole realistista. ENTJ:t ovat ennen kaikkea tulevaisuusorjentuneita ja tämän vuoksi heidän on varottava, että juuri sillä hetkellä hoidettavat asiat eivät jää hoitamatta. Ulospäinsuuntautunut tosiasiallisuus lisää ENTJ:n sponttaaniutta ja energisyyttä. Varsinkin kaveriporukassa ENTJ:t saattavat olla hyvinkin eläväisiä ja rentoja tyyppejä jahka pääsevät irti jylhästä johtajan roolistaan. Läheisiä ystäviä ENTJ:llä on harvoin, sillä ollakseen heidän ystävyytensä arvoinen ENTJ:n on nähtävä heidät saman arvoisena, mitä tapahtuu harvoin. Tähän liittyy sanonta "Huipulla on yksinäistä".

Fi - Sisäänpäinkääntynyt tunteellisuus
Heikoimpana funktiona on sisäänpäinkääntynyt tunteellisuus. Tämän vuoksi ENTJ:t ovat usein varsin tunteettomia. Se tosin ei häiritse heitä itseään niin kauan, kun se ei ole tehokkuuden tiellä. "Voin olla tunteeton jyrääjä, mutta ainakin olen TEHOKAS tunteeton jyrääjä" voisi kuulla hänen sanovan. Heillä ei yksinkertaisesti ole tunteellista pelisilmää, jonka vuoksi he eivät ymmärrä perusteluja, joiden pohjana ovat rationaalisuuden sijaan tunteet ja jättävät ne armotta täysin huomiotta. ENTJ:t eivät ymmärrä edes omia tunteitaan saati sitten muiden. Voisikin sanoa, että tunteiden ymmärtämättömyys on ENTJ:n akilleen kantapää eli hänen suurin heikkoutensa.


VINKKI
Hyvät tavat edellyttävät muiden ihmisten tunteiden ymmärtämistä. Opettele ymmärtämään.


Fiktionaalisia ENTJ:itä: Lex Luthor (Teräsmies), Bane (The Dark Knight Rises), Johan Jameson (Hämähäkkimies) ja Magneto (X-Men)


Katso myös tyypitys Tsingis Khanista!

ENTJ – Historian Virrassa – Aristoteles

ENTJ on todennäköisesti kaikkein näkyvin ja dominantein tyyppi, mikä löytyy. Heiltä löytyy visiota, vahvaa tahtoa toteuttaa visionsa ja halua hallita. Olen jo aikaisemmin kirjoittanut blogauksen Tsingis Khanista, joka edustaa esimerkillistä ENTJ-tyyppiä. Muita vastaavanlaisia henkilöitä ovat Julius Caesar ja Napoleon Bonaparte. Alatte varmaan huomaamaan historiallisten ENTJ-henkilöiden kaavan, joka on ”Hullu diktaattorimainen valloittaja ja hallitsija”.

I came, I saw, I conquered

ENTJ:t voidaan nähdä eräänlaisena myrskynä, jotka aiheuttavat mullistuksia historian ajasta riippumatta. He ovat valloittajia. Valloitus voi tapahtua bisnesmaailmassa, armeijoita käyttäen tai abstraktia viitekehystä uudistamalla. Tämän kaiken he tekevät äärimmäisen päämäärätietoisesti, järjestelmällisesti ja ”vaikka läpi harmaan kiven”-periaatteella. Lisäksi he ottivat idoleikseen useimmiten henkilöitä, jotka olivat omana aikanaan jo toteuttaneet ne tavoitteet, joita he itse lähtivät tavoittelemaan. Esimerkiksi Caesarin idoli oli Aleksanteri Suuri ja Napoleonin Caesar.

 

Impossible is a word to be found only in the dictionary of fools. 

Aina valloitusten ei kuitenkaan tarvitse tapahtua miekoin, keihäin ja nuolin. Nykypäivänä ENTJ:t toimivat parhaimmillaan bisnesmaailman valloittajina, jotka nousevat dominanteiksi omilla aloillaan. Esimeriksi Microsoftin Bill Gates on tyypitetty ENTJ:ksi. Hän vaikuttaa toki hivenen nörttimäisemmältä verrattuna Tsingis Khaniin, mutta Bill Gatesin luoma bisnesimperiumi ei ole paljoa sen söpömpi kuin mongolivaltakunta.

Rapatessa roiskuu ja ENTJ onnistuu usein saamaan elämänsä aikana runsaasti vihamieliä. Tätä tilannetta pahentaa se, että ENTJ:t eivät usein välitä hittojakaan muiden ihmisten tunteista. Tämä oli luultavasti pääsyy sille, miksi Julius Caesar murhattiin ja se että murhassa oli mukana jopa Brutus, johon Caesar kuvitteli voivansa luottaa.

Aristoteles (384 eaa. – 322 eaa.)

Pleasure in the job puts perfection in the work

Kun puhuin aikaisemmin, että kaikki ENTJ:n valloittamiset eivät tapahdu miekoin ja nuolin, niin mielessäni oli varsin spesifisti filosofi Aristoteles. Dominanttina Te-käyttäjänä Aristoteleen logiikka oli vahvasti ulospäin suuntautunutta ja hän laittoi alulle empiristisen filosofisen suuntauksen, jonka mukaan kaikki saatavilla oleva tieto on saatavilla aistien kautta. Tämä viitekehys toimi pohjana tieteelliselle menetelmälle.

Aristoteleen menetelmät olivat suoraa jatkumoa Platonin teorioille. Platon oli kuitenkin vahva Ti:n käyttäjä, jolloin hänen logiikkansa oli sisäänpäin suuntautunutta. Onkin varsin kiehtovaa, miten Te-käyttäjä Aristoteleen ja Ti-käyttäjä Platonin teoriat ovat täysin vastakkaisia. Platon ajatteli kaiken tiedon voi saavuttaa päättelemällä asioita rationaalisesti päänsä sisällä, kun taas Te-käyttäjä Aristoteles käänsi katseensa ulospäin ”oikeaan maailmaan”. Filosofien persoona vaikutti siis suoraan siihen, minkälaisiksi heidän teoriansa muodostuivat.

Pleasure in the job puts perfection in the work

Aristotelesta pidetään yleisesti kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimpana filosofina ja tieteiden isänä. Hänen voidaan sanoneen laittaneen asiat ”järjestykseen”. Hän erotti mm. fysiikan, matematiikan, biologian ja psykologian omiksi tieteenaloikseen. Lisäksi häntä pidetään logiikan isänä. Hän käytännössä rakensi järjestelmän, joka ohjaa ihmisiä oikeanlaisessa tieteellisessä ajattelussa ja oikeanlaisten luokittelujen tekemisessä.

Päämäärätietoisena ENTJ:nä Aristoteles todellakin näytti pyrkineen selittämään IHAN KAIKEN. Hän tutki fysiikkaa, matematiikkaa, biologiaa, psykologiaa, logiikkaa, metafysiikkaa, etiikkaa, politiikkaa, retoriikkaa ja poetiikkaa. Hän kirjoitti/kirjoitutti elämänsä aikana myös karmean kasan erilaisia teoksia, jotka liittyivät kyseisiin aiheisiin. En usko, että kaikki teoksien tiedot olivat välttämättä suoraan hänestä lähtöisin. Vaikea uskoa, että kaikki tuo generoitu tieto olisi ollut vain yhden miehen päästä tai edes kynästä lähtöisin. Hän ja hänen koulunsa kuitenkin vähintäänkin järjestelivät Antiikin Kreikan viisautta runsain mitoin systemaattisesti muistiin. Tuolla kaikella tiedolla oli niin mittaamattomat vaikutukset länsimaisen kulttuurin ja tieteiden kehittymiseen, että on vaikea sanoa missä tilassa ihmiskunta tällä hetkellä olisi, jos Aristotelesta ei olisi ollut olemassa.

Oli Aristoteleella myös elitistinen puolensa, kuten elämää suuremmilla ENTJ-persoonilla usein on. Tämä näkyy varsinkin hänen retoriikkaopissaan. Aristoteles itse suosi logos-argumentteja eli logiikkaan perustuvia väitteitä, mutta toisaalta hän oli sitä mieltä, että suuri osa ihmisistä oli liian jäätäviä urpoja ymmärtääkseen loogiset väitteet, jolloin oli parempi turvautua ethokseen ja pathokseen eli henkilöön ja tunteisiin vetoaviin argumentteihin. Aristoteleen tavoitteena oli omien sanojensa mukaan, että ”Totuus voittaisi aina”.

Oliko Aristoteles tässä väärässä? Oliko hän elitistinen? Aliarvioiko hän kansan ja muut ihmiset? Nykymenoa politiikassa ja internetin-keskustelukulttuureissa katsoessa sanoisin, että Aristoteles ei ollut väärässä.